Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Qatarin talous kasvaa nestemäisen maakaasun ja hiilineutraalin sektorin vauhdittamana - Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abu Dhabi

Embassy of Finland
P.O.Box 3634
Abu Dhabi, United Arab Emirates
Puh. +971-2-632 8927
S-posti: consulate.abo@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 25.7.2016

Qatarin talous kasvaa nestemäisen maakaasun ja hiilineutraalin sektorin vauhdittamana

Qatar pyrkii monipuolistamaan talouttaan ja kasvattamaan hiilineutraalin sektorin osuutta. Vuonna 2016 öljyn alhainen hinta painaa Qatarin budjetin alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin säilyvän kohtuullisena, pääasiassa nestemäisen maakaasun viennin ja hiilineutraalin sektorin kasvun ansiosta.

Persianlahdella sijaitseva Qatar on asukaslukuun suhteutetulla bruttokansantuotteella mitattuna maailman rikkain valtio. Qatar on maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen ja harjoittaa vapaata markkinataloutta. Qatar on maailman suurin nestemäisen maakaasun viejä, ja sillä on hallussaan maailman kolmanneksi suurimmat maakaasuvarannot Venäjän ja Iranin jälkeen.

Qatarin hallitus on budjettilaskelmissaan käyttänyt optimistista 48 dollarin hintaolettamaa öljybarrelille, mikä voi kostautua odotettua suurempana alijäämänä. Alijäämä ei lyhyellä aikavälillä aiheuta Qatarin taloudelle ongelmia, sillä maalla on suuret ulkomaisen valuutan kassavarannot. Luottoluokittaja Moody's arvioi Qatarin kassavarantojen olevan 328 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joka vastaa 183 prosenttia bruttokansantuotteesta. Qatar ei kuitenkaan koske kassavarantoihinsa alijäämän kattamiseksi vaan ottaa sekä kotimaista että ulkomaista velkaa.

Talous kasvaa kiitettävästi tahdin hidastumisesta huolimatta

Alhainen öljyn hinta näkyy hidastuneena bruttokansantuotteen kasvuna sekä pienentyvinä tuloina nopeaan talouskasvuun tottuneessa Qatarissa. Vuonna 2015 bruttokansantuotteen kasvu oli 3,7 prosenttia, mutta kuluvana vuonna sen odotetaan putoavan 3,3 prosenttiin. Etenkin länsimaisiin kehittyneisiin talouksiin verrattuna Qatarin talouden kasvuvauhti säilyy kuitenkin kiitettävänä laskusta huolimatta.

Julkisen sektorin tuloista noin 86 prosenttia tulee öljystä ja kaasusta. Alhaisen öljyn hinnan vuoksi tulojen odotetaan putoavan 31 prosenttia vuonna 2016, mikä tarkoittaa noin 19 miljardia dollaria pienempiä tuloja vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2016 budjetti painuu alijäämäiseksi viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen odotetaan palautuvan ylijäämäiseksi vuonna 2018.

Vuosina 2016–2020 bruttokansantuotteen odotetaan kuitenkin kasvavan keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa – pääosin hiilineutraalin sektorin kasvun sekä investointien ansiosta. Vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut toimivat myös talouden veturina Qatarissa. Maailmanmestaruuskilpailuihin valmistaudutaan jättimäisillä infrastruktuurihankkeilla: rakenteilla on muun muassa rautateitä, metroverkko, stadioneita, hotelleja sekä kiinteistöjä.

Inflaatio nousujohteista

Qatarissa inflaatio on nousussa talouskasvun hidastumisesta huolimatta. Valtion tukileikkaukset johtavat suoriin hinnannousuihin. Inflaatioon luovat nousupainetta myös suuret infrastruktuurihankkeet, öljyn hinnan odotettavissa oleva nousu sekä ulkomaisen työvoiman määrän lisääntyminen, joka lisää asuntojen kysyntää. Inflaation odotetaankin nousevan 2,1 prosenttiin vuonna 2016 ja 4,3 prosenttiin vuonna 2020. Nousupainetta on etenkin asuntojen, ruuan ja energian hinnoissa.

Tulojen lasku on johtanut säästötoimenpiteisiin

Qatarin hallitus on ryhtynyt säästötoimenpiteisiin radikaalisti pudonneiden tulojen vuoksi. Osa vuoden 2022 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen infrastruktuurihankkeista on jäädytetty ja tukia on leikattu. Hallitus muun muassa leikkasi polttoainetukia alkuvuodesta 2016, minkä seurauksena polttoaineen kuluttajahinta nousi noin 35 prosenttia. Polttoaine on hinnannoususta huolimatta kansainvälisillä mittareilla katsottuna erittäin halpaa, noin 40 senttiä litralta. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on ollut laajoja irtisanomisia. Qatarin kansalaiset ovat pääasiassa suojassa irtisanomisilta, sillä ne kohdistetaan lähes täysin ulkomaiseen työvoimaan.

Qatar pyrkii monipuolistamaan talouttaan

Alhainen öljyn hinta motivoi Qataria monipuolistamaan talouttaan, mutta paniikkia maassa ei ole. Öljyn ulkopuolisen sektorin kasvu on ollut Qatarissa öljysektorin kasvua suurempaa vuodesta 2012 lähtien. Pääosa öljyn ulkopuolisen sektorin kasvusta tulee rakennushankkeista ja rahoitusalalta. Qatar pyrkii luomaan säästöjä julkisella sektorilla ja laajentamaan yksityistä sektoria. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä pyritään lisäämään. Maassa investoidaan runsaasti rahoitusalaan, turismiin sekä koulutukseen. Vuoden 2016 budjetista 45 prosenttia on varattu infrastruktuurihankkeille, koulutukselle ja terveydenhuollolle.

Koulutusta pidetään talouden monipuolistamisen peruspilarina ja siihen investoidaan tuntuvasti. Qatarin tavoitteena on luoda maasta koulutuskeskittymä, joka houkuttelee opiskelijoita ja tutkijoita ympäri maailmaa. Qatar maksaa kansainvälisille huippuyliopistoille kampusten perustamisesta maahan. Esimerkiksi vuonna 2014 kuusi yhdysvaltalaista yliopistoa sai yhteensä 405 miljoonan dollarin rahoituksen kampustensa ylläpitoon Qatarissa. Näistä yliopistoista ei ole Qatarille suoraa taloudellista hyötyä; jos opiskelijat lähtevät valmistuttuaan pois Qatarista, ei investointi maksa itseään takaisin.

Verovapauden asteittainen poistaminen

Veroaste Qatarissa on toistaiseksi erittäin alhainen. Verotusta aiotaan kuitenkin asteittain lisätä. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on suositellut Qataria lisäämään verotustaan, jotta vakaa tuotto olisi taattu myös raakaöljyn hinnan heilahdellessa. Tammikuusta 2018 alkaen Qatarissa, kuten myös muissa GCC-valtioissa, otetaan käyttöön viiden prosentin arvonlisävero.

Nestemäinen maakaasu ylläpitää Qatarin ulkomaankauppaa

Qatarin vaihtotase on ollut aina runsaasti ylijäämäinen. Esimerkiksi vuonna 2014 Qatarin viennin osuus oli noin 70 prosenttia ja tuonnin osuus vain noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaihtotase kuitenkin heikkenee huomattavasti öljyn ja kaasun hinnan alenemisen sekä kasvavan tuonnin seurauksena.

Qatarin tärkeimmät kauppakumppanit löytyvät Aasiasta. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 73 prosenttia Qatarin viennistä meni Aasiaan; suurimpina vientikohteina ovat Japani, Etelä-Korea ja Intia. Seuraavaksi tärkeimmät vientimarkkinat ovat Euroopan unioni 11,4 prosentin osuudella sekä muut GCC-valtiot, joihin suuntautuu runsaat 9 prosenttia kokonaisviennistä.

Qatarin vienti on hyvin yksipuolista ja siten erittäin suhdanneherkkää. Noin 86 prosenttia Qatarin viennistä koostuu öljystä ja nestemäisestä maakaasusta. Nestemäinen maakaasu on Qatarin suurin yksittäinen vientituote. Yli 80 prosenttia Qatarin tuottamasta maakaasusta viedään nestemäisenä maakaasuna ulkomaille. Qatarilla on lisäksi maailman suurin nestemäisen maakaasun vientikapasiteetti: maa kykenee viemään noin 77 miljoonaa tonnia nestemäistä maakaasua vuodessa. Suurimmat markkinat Qatarin maakaasulle löytyvät Japanista, Koreasta, Intiasta ja Kiinasta.

Öljy ja maakaasu ovat Qatarin hallituksen vahvassa hallinnassa. Qatarin hallituksen omistama Qatar Petroleum (QP) omistaa ja hallitsee maakaasun ja raakaöljyn arvoketjut niiden etsimisestä ja tuotannosta aina varastointiin, kuljetukseen, markkinointiin ja myyntiin saakka.

Qatariin tuotavien hyödykkeiden suurin tuoteryhmä on kuljetuskalusto: autot ja lentokoneet sekä niiden osat. Suurin osa Qatarin tuonnista tulee Kiinasta, Yhdysvalloista, Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Arabiemiraateista.

Qatarin ja Suomen kauppavaihto vielä vähäistä

Qatarin ja Suomen välinen kauppavaihto on toistaiseksi hyvin alhaista, mutta Suomen viennillä on nousupotentiaalia Qatarin sisäisen kysynnän lisääntyessä. Vuonna 2015 Suomen vienti Qatariin oli arvoltaan 33,10 miljoonaa euroa. Vienti on ollut nousujohteista, sillä vuonna 2014 Suomen vienti Qatariin kasvoi 12 prosenttia ja vuonna 2015 17 prosenttia. Suomen viennistä Qatariin 69 prosenttia koostuu laitteista ja kuljetusvälineistä, 15 prosenttia erilaisista valmiista tavaroista ja 9 prosenttia pahvi- ja paperiteollisuuden tuotteista.

Qatar on kuudesta GCC-valtiosta vasta neljänneksi suurin vientikohde Suomelle, ja ero viidenneksi suurimpana olevaan Kuwaitiin on hyvin pieni. Edelle menevät Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Oman, joihin Suomen vienti on moninkertainen Qatariin verrattuna.

Qatar on myös GCC-maista Kuwaitin jälkeen heikoin suoriutuja suorien ulkomaisten investointien houkuttelemisessa. Maailmanpankin 189 maata kattavassa Doing Business -vertailussa Qatar sijoittuu 68. tilalle. Toisaalta Qatar on Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) 140 maata kattavan kilpailukykyvertailun mukaan sijalla 14, mikä on Persianlahden maista paras sijoitus.

Qatarissa ei myöskään ole mittavaa yritystoimintaa haittaavaa julkisen sektorin korruptiota. Myös Transparency International -järjestön ylläpitämällä Corruption Perceptions Indexillä mitattuna Qatar sijoittuu GCC-valtioista parhaiten, 22. sijalle.

Qatarin talouden koko sekä instituutioiden ja infrastruktuurin kehittyneisyys huomioon ottaen Suomen viennillä onkin siis kasvupotentiaalia.

Tulosta

Päivitetty 7.10.2016


© Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot