Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

”On ilo nähdä, miten suomalainen koulutus puree Qatarissa” - Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abu Dhabi

Embassy of Finland
P.O.Box 3634
Abu Dhabi, United Arab Emirates
Puh. +971-2-632 8927
S-posti: consulate.abo@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 1.8.2017

”On ilo nähdä, miten suomalainen koulutus puree Qatarissa”

Rehtori Juha Repo puolustaa kotimaisia kouluarvoja silloinkin, kun ne eivät miellytä maksavia asiakkaita.

Juha Repo, Juha Repo
Juha Repo on työskennellyt kolme vuotta Qatarin suomalais-kansainvälisen koulun rehtorina. Ensi vuonna samantyyppinen koulu avataan Omanin Muscatiin.

Kesäkuussa 2014 Juha Repo kiersi tulevan koulunsa tiluksia Dohassa, ja kauhistui. Qatarin suomalais-kansainvälisen koulun oli määrä avautua vajaan kolmen kuukauden kuluttua, ja alue oli yhä silkkaa rakennustyömaata.

Komealla loppukirillä ensimmäinen suomalais-kansainvälinen koulu saatiin kuitenkin avattua vain kaksi viikkoa myöhässä.

Aluksi opetusryhmiä oli seitsemän, oppilaita 80. Ensimmäisen lukuvuoden aikana oppilasmäärä kasvoi sataan, toisena 300:een, kolmantena 650:een.

”Nyt alkavana lukuvuonna meillä on noin 750 oppilasta, ja olemme täynnä”, rehtori Juha Repo myhäilee. ”Neuvottelemme paikallisen opetusministeriön kanssa, että mitenkäs tästä laajennuttaisiin.”

Suomalaisen Educluster Finland –koulutusyhtiön ja Qatarin valtion perustamalla yhteistyökoululla on hyvä maine. Koulu toimii suomalaisen koulutusviennin lippulaivana alueella, ja se ottaa säännöllisesti vastaan tutustuvia vieraita ympäröivistä maista.

Toisen suomalais-kansainvälisen koulun onkin määrä avautua Omanin Muscatiin vuoden päästä, syksyllä 2018.

”Kaikissa Lähi-idän maissa on nyt koulu-uudistukset meneillään”, Juha Repo sanoo. ”Vaikka öljyn hinnan lasku on vaikuttanut investointeihin, tämä on silti edelleen hyvin potentiaalinen markkina-alue koulutusviennille.”

Perinteisen suomalaisen koulusysteemin kasvattina Juha Repo on joutunut opettelemaan, mitä tarkoittaa, kun koulutus onkin yhtäkkiä liiketoimintaa.

”Meidän sopimuksemme Qatarin opetusministeriön kanssa ei tosin perustu bisnekseen, vaan tämä on yhteistyöhanke”, Repo sanoo. ”Ministeriöstä käy meillä paljon porukkaa, esimerkiksi koulutamme heidän työntekijöitään.”

Oppilaiden vanhemmille koulu kuitenkin näyttäytyy liiketoimintana: hehän maksavat siitä. Toisinaan Repo törmää ulkoistamisajatteluun.

”Jotkut saattavat tuoda lapsensa kouluun vähän niin kuin veisivät autonsa huoltoon. Että älä soittele mulle auton vioista, hoida ne”, Repo nauraa.

Silloin koulun on muistutettava, ettei kasvatusvastuuta voi ulkoistaa, vaikka opetuksesta joutuisikin maksamaan sievoisen summan rahaa. Isän ja äidin pitää itse tehdä paljon.

”Yhteistyö on avainsana, ja haluamme sitouttaa vanhemmat koulunkäyntiin. Kyllä he sitten sitoutuneita ovatkin: tiivis ja aktiivinen porukka”, Repo kiittää.

Lähes kolmasosa koulun oppilaista on qatarilaisia. Muita isoja ryhmiä ovat kanadalaiset, yhdysvaltalaiset, britannialaiset ja espanjalaiset. Suomalaisia on tusinan verran, ja eri kansallisuuksia kaikkiaan 70.

Repo luottaa suoraan puheeseen myös erilaisten kulttuurien kohdatessa.

”Meillä viestitään arvot, toimintatavat ja säännöt tehokkaasti”, Repo sanoo. ”Toteamme, että tässä on nyt se, mitä me tarjoamme. Ovesta voi kävellä ulos, jos tämä ei käy.”

Kouluun halutaan perheitä, jotka ajattelevat samalla tavalla kasvatuksen ja koulutuksen arvoista sekä opetustavoista.

”Koulun täytyy säilyttää identiteettinsä. Jos pyritään miellyttämään kaikkia, ei alkuperäinen ajatus elä.”

Revon mielestä suomalaisen koulutuksen tärkein arvo on kokonaisvaltaisuus. Sekä akateemiset että taito- ja taideaineet ovat samalla viivalla.

”Joskus vanhemmat saattavat esimerkiksi toivoa, että ’vähemmän tärkeiden’ aineiden opetusta vähennettäisiin”, Repo kertoo. ”Sitten kyselen, että mitäs ne sellaiset ovat? ’No, musiikki ja kuvaamataito…’”

”Vastaan, että suomalaisessa opetussuunnitelmassa ne ovat ihan yhtä tärkeitä kuin akateemiset aineet, ja antavat hyviä eväitä ja taitoja elämään.”

Suomalais-kansainvälisessä koulussa monet asiat opitaan toiminnallisesti, pulpetissa istumisen sijaan. Koululaiset saavat joka päivä myös kaksi puolen tunnin välituntia.

”Välituntien aikana oppii paljon sellaista, mitä luokassa ei voi opiskella.”

Kuuma sää tosin asettaa välillä haasteita ulkoleikeille.

”Siinä olisikin hyvä bisnesidea suomalaisille: tulkaa rakentamaan ilmastoituja kuplahalleja. Ne olisivat aina varattuina täyteen!”

Kaikenlaisia haasteita suurempia ovat kuitenkin saavutukset.

”Suomalaisen koulusysteemin arvoineen saa sovitettua monenlaiseen paikkaan”, Repo sanoo. ”Ei sellaisenaan, millaisena se on Suomessa, mutta järkevästi ajateltuna ja muokattuna.”

”On ilo nähdä lasten kehitys. Se, miten suomalainen koulutus puree täälläkin.”

Tulosta

Päivitetty 6.8.2017


© Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot