Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Muuttolintu Suomesta suojelee haukkoja Abu Dhabissa - Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Abu Dhabi

Embassy of Finland
P.O.Box 3634
Abu Dhabi, United Arab Emirates
Puh. +971-2-632 8927
S-posti: consulate.abo@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Muuttolintu Suomesta suojelee haukkoja Abu Dhabissa

Jenny Renell kertoo, miksi meidän pitäisi välittää petolinnuista.

Jenny Renell, kuva: Laura Kaapro
Eläinsuojeluohjelmasta vastaava Jenny Renell toivoo, että maanläheinen ja luonnonmukainen elämäntapa saisi entistä enemmän sijaa myös nopean talouskasvun maissa.

Haaskalintujen ulkonäöstä voisi heittää tähän alkuun jonkin vitsintapaisen. Mutta samalla pitäisi vähän hävetä, koska Jenny Renellillä on oikeita, punnittuja argumentteja niiden tärkeydestä.

Jenny Renell on työskennellyt liki kahdeksan vuotta Bonnin sopimuksen sihteeristön Abu Dhabin toimistossa, joka pyrkii suojelemaan 93 petolintulajia. Organisaatio toteuttaa yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta. Työtä tehdään YK:n ympäristöohjelman puitteissa.

Koska linnuilla on tapana lentää, on yhteistyön oltava kansainvälistä.

”Parhaillaan meillä on pöydällä toimintasuunnitelma,  johon kuuluu 15 haaskalintua ja 128 maata. Niin isoista muuttoalueista on kyse”, Jenny Renell selvittää. ”Yritämme saada kaikki muuttoreitin varrella olevat maat suojelemaan lajeja yhdessä.”

Haaskalintujen tilanteeseen havahduttiin 1990-luvulla, jolloin lajien kannat alkoivat vähentyä Intiassa ja muualla Etelä-Aasiassa maataloudessa ja karjanhoidossa käytettyjen myrkytysten seurauksena.

Nykyään monen lajin kohdalla puhutaan jo kriisistä: määrät ovat niin vähäiset.

”Jos jokin laji, esimerkiksi pikkukorppikotka katoaa, vaikutus näkyy koko ekosysteemissä. Taudit, kuten vesikauhu, lähtevät leviämään”, Renell sanoo. ”Haaskalintujen pitää olla tekemässä työnsä, eli hävittämässä haaskat.”

Renell laskee, että yksi haaskalintu on tuhansien dollarien arvoinen siivoaja.

”Pysäyttäessään tautien leviämisen haaskalinnut säästävät ihmisten rahoja, esimerkiksi terveydenhoitokuluja. Ne myös turvaavat turismin jatkumista.”

”Samanlainen kriisi on nyt edessä Afrikassa”, Renell sanoo. ”Karjanomistajat asettavat pelloille myrkkysyöttejä pitääkseen poissa leijonat ja muut pedot. Kun leijonat kuolevat ja haaskalinnut syövät myrkytetyt ruumiit, myös ne kuolevat.”

Renellin mukaan salametsästäjät myrkyttävät myös tahallisesti suurten nisäkkäinen, kuten norsujen, ruumiita vähentääkseen haaskalintujen määrää.

Haaskalinnut nimittäin osoittavat riistanvartijoille, missä eläinten ruumiit ovat, samalla paljastaen salametsästäjien sijainnin. Yksittäinen myrkytystapaus voi tappaa satoja haaskalintuja.

Tähän ongelmaan Renell on ollut mukana valmistelemassa toimintasuunnitelmaa, jonka hän toivoo menevän läpi tässä kuussa pidettävässä kansainvälisessä kokouksessa Filippiineillä.

”Suunnitelma pyrkii pysyttämään lajipopulaatioiden vähenemisen ja palauttamaan vaarassa olevien lajien kannat ihanteelliselle tasolle.”

Abu Dhabissa lintujen suojelua vauhdittaa luonnonsuojelun lisäksi kulttuuri.

”Arabiemiraateissa haukkalajeja, kuten aavikkohaukkaa, on perinteisesti käytetty esimerkiksi metsästämiseen. Se on arvostettu eläin, ja nykyään uhanalainen.”

Bonnin sopimuksen Abu Dhabin toimiston tehtävänä on suojella petolintujen lisäksi merilehmiä. Niitä esiintyy yli 40 maan rannikkoalueilla, Itä-Afrikasta aina Tyynellemerelle, Australian itäpuolelle asti.

Abu Dhabin vesissä elää maailman toiseksi suurin merilehmäkanta.

”Merilehmät viihtyvät näissä matalissa vesissä, joissa on paljon meriheinää”, Renell kertoo. ”Ne ovat ujoja eläimiä eivätkä juuri näyttäydy ihmisille. Suurimpana uhkana on kalastajien verkkoihin takertuminen.”

Kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut Renell ei ole herännyt eläinten suojeluun vasta työnsä kautta, vaan on ollut luontoihminen aina.

”Suomesta kaipaan talvea! Haluaisin hiihtää ja nauttia pakkasesta”, Renell nauraa.

”Tykkään noudattaa ekologista elämäntapaa. Siihen kuuluu esimerkiksi kierrättäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden käyttäminen, ja päätösten pohtiminen pidemmälle kuin siihen, miten ne vaikuttavat minuun.”

Jos Renell saisi vallan, hän laittaisi nykyisessä asuinmaassaan kuntoon kulutustavat.

”Voisiko omasta elintasosta tinkiä luonnon hyväksi?” Renell herättelee. ”Vähemmällä kulutuksella syntyy vähemmän jätettä eikä kaatopaikoille päädy niin paljon tavaraa.”

Lasin, metallin, paperin ja ongelmajätteen keräys ja kestävä jatkokäsittely pitäisi vakiinnuttaa pian. Myös kattava julkinen liikenne on toivelistalla.

Renellin mielestä Arabiemiraatit on kuitenkin menossa näissä asioissa myönteiseen suuntaan.

”Kouluissakin opetetaan, miten omat päätökset vaikuttavat ympäristöön. Sieltä se lähtee.”

Tulosta

Päivitetty 28.9.2017


© Suomen suurlähetystö, Abu Dhabi | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot